Vauva 8 kk

Heti kun viime kuun seurantaetappi jäi taakse, lähti pikkuherran ryömintä käyntiin ihan uudella vaihteella. Kuukauden ajan täällä on siis ryömitty hurjaa vauhtia ja vihdoinkin toinen on päässyt liikkumaan itse juuri sinne, minne on milloinkin mielinyt. Aika usein pikkuisen mieli kuitenkin vetää kohti äidin syliä ja jaloista löytyykin vähän väliä levoton tyyppi, joka ensin läppää jalkapöytää (ihan kuin sanoakseen hippa) ja sen jälkeen nostaa kaikki raajat ilmaan kuin lentokonetta leikkien (koska kyseisestä asennosta on helppo nostaa syliin).

Lattialla ryömimisen lisäksi pikkutyyppi pääsee kätevästi yli pienistä esteistä ja osaa kiivetä muun muassa sohvapöydän alatasolle. Jos käsien ulottuville sattuu sopiva tukirakenne, vauva myös nostaa itseään pontevasti seisomaan (tätä on tosin tehty vasta siten, että tukikädet ovat olleet koko ajan valmiina puuttumaan tarvittaessa tilanteeseen). Istumisasentoon ei vielä mennä itse, mutta syöttötuolissa istutaan jo ihan suvereenisti ja lattiallakin pysytään hyvin pystyssä, jos istumaan joskus leikkien lomassa päädytään. Kerran on myös jo seikkailtu kaupan ostoskärryjen istuinosassa. Lisäksi pienillä jaloilla juostaan ja hypitään aina innoissaan, kunhan löytyy käsipari kyseistä touhua tukemaan.

Pituudesta ja painosta ei ole tällä hetkellä tarkempaa tietoa, koska neuvola on vasta ensi kuussa. Usko on kuitenkin kova, että molempia on tullut lisää. Ainakin pikkutyypin kantaminen alkaa käydä enemmän ja enemmän voimille, kun meillä tuo kodin ulkopuolella liikkuminen suoritetaan nykyään lähes aina (nimenomaan äidin) sylikannossa. Rattaat ovat edelleen suuri huudon aihe ja kantoreppuun suostutaan enää silloin, kun uni painaa tarpeeksi silmiä.

Vaatekoossa on päästy pikkuhyppäys eteen päin, koska koko 62 on taputeltu kirpparipinoon ja koon 68 rinnalle on otettu käyttöön vaatteita koossa 74/80. Sisähaalarien lisäksi on vihdoin myös opeteltu käyttämään body ja housut -yhdistelmää, jottei vetoketju kiusaisi ryömimistä. Sukat, hatut ja ohuet pipot eivät meinaa pysyä enää mukana senkään vertaa kuin aikaisemmin.

Erilaisten pintamateriaalien lisäksi vauva kiinnittää nykyään huomiota pieniin yksityiskohtiin. Jos aikaisemmin uusia asioita tutkittiin koko kädellä rapsuttamalla, niin nykyään edetään etusormi ojossa. Pienellä sormella tunnustellaan mielellään esimerkiksi ruuvien päitä, pinnoissa olevia reikiä ja lattialta löytyviä roskia. Kaappien ja laatikoiden vetimet ovat myös näyttäneet vetovoimansa ja niitä käydään usein hypistelemässä.

Lelurintamalla suosituinta on edelleen lelulaatikoiden kaataminen ja tyhjentäminen lattialle. Lelujen heittämisessä ollaan kehitytty, koska tavarat ovat alkaneet lennellä entistä vauhdikkaammin (ehkä joku heittolaji voisi olla herralle sopiva 😉. Arkitavaroiden joukosta suosikeiksi ovat nousseet tyhjät juomapullot, jogurttipurkit ja pienet muovimitat. Ja tarpeetonta varmaan edes sanoa, että ihan kaikkea maistetaan ja rouskutetaan kahdella hampaalla…

Kiinteiden maistelusta päästiin kuluneen kuukauden aikana siirtymään varsinaiseen syömiseen. Alkuun maistatimme uusia ruoka-aineita hyvin varovaisesti jatkuvan oksentelun takia, mutta nyt olemme melkoisen vakuuttuneita, että oksentelu ei ole kiinni siitä, mitä suuhun menee. Toki uusia elämyksiä otetaan edelleen rauhalliseen tahtiin ruokalistalle.

Kotiarjen katkaisijoita ovat olleet reissu uimarannalle (vauvakin sai kastella helteellä varpaat), kotieläinpihaan tutustuminen, vierailut mummoloissa ja geokätköjen perässä ulkoilut.

Kommentoi